Ihanaa olla kotona ja ihanaa kun talossa on meteliä ja eloa:-) Lähetään tästä kohta K syömään tacoja. Annoin N muiston susta niin et silläkin on jotain mitä pitää mukana. A sai synttärilahjan jonka olin tilannut hänelle, koska hän on liian nuori tatuoimaan sai hän kaulakorun jossa lukee Let's rockahula. Niin hän voi kans kantaa mukanasi susta jotain.

Olen ihan rikki, sika raskas päivä. Olin haudallasi pitkään. Putsasin syksyn pudonneet lehdet haudalta. Ajatuksia pyöri miljoona, elämästä, suhteista. Siitä miten elämä vaan jatkuu eikä mitään voi tehdä menneelle...jotenki sairasta, mietin mitä järkeä.
Kun ei jaksais vaik on pakko. Jätin sulle punaisen gerberan niin et tiedät et olin luonasi vaikka vaan hetken...olisin halunnut jäädä siihen makaamaan, ikävä on niin kova. Oli niin vaikea lähteä pois ja jättää sut taas yksin. Tunnen kipusi vielä, se joka sattuu ihon alla, se joka rikkoo sydämen. Pyysin nimilaattaasin sydämen multa, N ja Noxulta, se on meiltä sulle ja kaikki se mitä olit meille.
Miten tästä eteenpäin?? Kun vuosi vaihtuu tulen juhlimaan että tämä kauhee vuosi on päättynyt. Tulevasta ei tiedä, eikä oikeesti kiinnosta.
Taakkani on raskas, koitan opetella kantaan sitä, myös se jonka kannan N osalta. Vitun elämä...

Kohta ollaan Helsingissä. Rauhallinen laivamatka. Onneks oli läppäri mukana et pysty kattoon elokuvaa. Löydettiin Noxun kaa sun lempituoksu laivalta, ostin aina sitä sulle sit ne poisti sen jossain vaiheessa valikoimasta.

Tuli kun suunniteltu tuleminen tänne ei menny suunnitelmien mukaan, tuli niin paha mieli. Melkeen sillee et olis voinu oksentaa, huomaan etten oikeen ole kunnossa ottaan vastoinkäymisiä... Mutta, nyt kaikki fixattu ja reissu edessä meille, pikkunen ylläri sille huomenna:)  Päänsärkykin hellittää jo pikkuhiljaa.

Perjantain tapaaminen on siirretty maanantaille, asiat tärkeys järjestykseen...

Olen saanut siivottua kaikki vaatekaapit, laitettua kesävaatteet pois ja sain kokonaiset 2 säkkiä tavaroita kasaan jotka vois sit myydä kirppiksellä. Noxu saa käydä omat lelut läpi ja myydä mitä haluu, pääsis vähän eroon siitä romumäärästä.

Muuten päivä on mennyt eteenpäin kun ei oo tarttenu paljoo ajatella.

Ihanaa, huomenna N ja A tulee, jippiii!!!

Perjantaina on sit mielenkiintoinen tapaaminen, saas nähdä mitä se pitää sisällänsä.

Eilen sain vihdoin hankittua uuden tietsikan tarjouksesta:) vaikkakin ei kyl olisi varaa, mut pakko kun se meidän vanha Acer ei oikeen enää jaksanut ja sammuili kokoajan. Noxu tulee niin iloiseksi kun voi nyt pelata Minecraft:a kotonakin. Huhuhu, mitkä taistelut tulee pelaamisesta kun tiedän et se olis kokoajan koneella, no täytyy laittaa    aikaraja.

Alla kuva Nrj ajoilta, vuosi ennenkun tavattiin luulisin ja sun sytkäri

Oltiin K ja L kanssa tänään äitillä käymässä. Katottiin susta valokuvia ja kerroin mihin olit menehtynyt. Äiti tykkäs susta niin paljon, yhtä paljon kun omista lapsistaan. Sulla oli aina erityinen paikka hänen sydämmessään, varmaan jopa niin paljon et joskus mietittiin K:n kanssa et se varmaan on tykänny meidän miehistä enemmän kun meistä...

Välillä tulee niin paha olo et tekis mieli huutaa kovaan ääneen et tuu takas...

Haluaisin tulla käymään haudallasi, en saa poikaamme vaan mukaan, hän ei ole vielä halunnut käydä siellä enkä pakota, eiköhän se ajallaan.

Oltiin Noxun jalkapallo treeneis ja Isak ja se olikin yhtäkkiä saanut idean pitää synttärit yhdessä, Isak täyttää 16:a päivä et ei niil oo kun muutama päivä väliä, kattoo miten tekee. Siinä on aina kauhee sumpliminen, ei oo hauska järkätä niitä yksin. Löysin kellarista eilen pari kuvia jossa olet Noxun kanssa kun oltiin Haikaranpesässä, on ainoat kuvat susta ja siitä kun hän synty.

...eksyksissä.

Tätä kuvaa olen etsinyt, se oli meidän molempien lempikuva susta. Löysin sen kellaria siivotessa, muutaman muun sun tavaran joukosta. Olen niin surullinen ja itken...tämmöisenä haluan sut muistaa, kauniina.

Ihmiset on kysynyt multa miks mä suren sua niin paljon, sillä ajattelevat ehkä et nyt mun on helpompi mennä eteenpäin. Mut tässä on syy miks kaipaan sua niin paljon koska tämä olit sinä. Lämpimin, kiltein ja hauskin ihminen. En ole elämässäni tavannut ihmistä jolla oli yhtä kaunis sielu kun sulla. Jossain aina toivoin että olisit saanut itsestäsi otteen ja ehkä meillä olis vielä ollut mahdollisuus.. Halusin että teet sen itsesi vuoksi, miks annoit periksi????

Tiedän että elämämme yhdessä tuntuu tässä vaiheessa hienolta niinkun kaikki aina olis ollu hyvin, eihän se niin ollut mutta olen tehnyt tietoisen päätöksen siitä että muistan vaan ne hyvät ja hienot ajat. Omalta osaltani yritän ottaa oppia kaikista niistä huonoista asioista, katsoa itseäni peiliin.

Jospa voisi mennä ajassa taaksepäin.. Ikävä sua  

Pitäis saada itsensä käyntiin jotenkin... mennä kellariin siivomaan ja etsiä talvivaatteet, tänään oli sika kylmä aamu, joku +5 astetta vaan, Noxukin laitto ihan vapaaehtoisesti pipon päähän:)

Me odotetaan molemmat niin paljon et N ja A ja ehkä E tulee tänne. Onneks sain siivottua lauantaina, en muista millon oli siivonu viimeeks...