voisin ladella liudan muitakin sanoja... en ymmärrä ja taju! Antaa nyt kaiken huonon tulla kun on tullakseen.... Eihän täss oikeen oo ollutkaan mitään paskaa vähään aikaan...

< ja se päivästä iloitseminen, say what?

Pistää ajatteleen et mitä järkeä?????????????????????????????????????????????????????? koitan jaksaa mut kun kokoajan, kokoajan.

eipä tarrte varmaan haaveilla unesta, eipä sitä varmaan täälläpäin näy.

Nyt on sit työsopimus kirjotettu, enää kaks viikkoa köyhää vapautta. Toivottavasti osaan ja ymmärrän ja viihdyn ja jaksan.
Hain Leonin ja Kianin meille, pelattiin mustaa pekkaa, yksinkertaisen yllättävän kiva peli. Muuten tää on ollu rauhallinen päivä, tapasin K kaupungilla, käytiin lounaalla. Melko harmaa ja lämmin ilma ulkona, joulu tunnelmat on kaukana. Juteltiin joulusta, sanoin et ollaan varmaa Noxelssonin kaa kahestaan kotona joulun, ei oikeen kiinnosta muu ja pelkään et koko joulu menee muutenkin itkuks. Nyt jo ahdistaa. Menis nyt sekin ohi, sit ei oo mitään merkkipäiviä vähään aikaan...kunnes eka vuosipäivä tulee...
Mika, Mika, Mika, etin välillä sun tietoja netistä, haluan nähä sun nimean ja tuntee että sä et oo unohdettu.
Meen heti sit tammikuus sille meediolle, ehkä saan sitä kautta jotain rauhaa.
Rak sua niinku sanoit mulle aina:-)

Tää päivä onkin sit mennyt pyykkäämiseen. Lähin Jaakkaniin käväseen, hoitaan asioita, piti kävellä takaskin mutta ihan kun joku flussa alko iskee, meni ihan vetoveks.

Heitin Noxun treeneihin ja kohta taas hakeen, tiistai illat menee nopeesti..

Huomenna tapaamiseen ja fiksaileen asioita. Jos vaikka sais vielä auton pestyä kun sitä ei niinku oo pesty sen jälkeen kun ostin sen...pikkusen paskanen. Varmaan pitää myös lisätä sitä glykoolia tai jotain... ja pissapojan nestettä ja vaihtaa talvirenkaat alle, mut sen teen ennen joulukuuta kait kun vielä ei oo niin liukasta.

Pakkolaittaa tää, ihana...

  Onneks olkoon sulle koko sydämestäni!!!!! olet ollu ajatuksissani koko päivän.   

Hain äitin ja ynkan laivalta ja ynkka oli melko huppelissa ja kuten sille on tullut tavaksi, kertoi se kuinka paljon susta tykkäsi ja olit ollut sen unissa kanssa, niinhän se on että kenet tahansa tapasit, tykkäs kaikki susta. Sanoi kanssa et tietää kuinka musta tuntuu kun se oli tuntenu sut "vähän" aikaa ja mä 15v yhdessäeloa, parhaina ystävänä.

Tänään 12.11 vuonna 1997 menimme kihloihin. Muistatko, olin siel työmatkalla, messuilla ja tulit sit illalla Grand Marinaan jossa asuin ja vaihdoimme sormuksia siinä jossain vaiheessa. Olit jo varannu kirkon ja kaikkea. Mulla jostain kumman syystä on vielä meidän kihlasormukset tallella, eli ei onneks kadonnu muiden tavaraoiden kanssa. Säästän ne Noxulle. Mä niin haluan että se kuulee ja aistiin sen kuinka paljon sua rakastin, aina vanhuuteen asti.

On niin pirun ikävä sua, oot kokoajan mun mielessä, kaikissa asioissa, jatkuvasti. En tiedä miten mennä eteenpäin.

Me otetaan Noxun kanssa fazerin sininen esille ja muistetaan sua. Olit niin tärkeä meille, vaikka vikat vuodet meni päin helvettiä. Mut tiedä että kärsin niinkun sä kärsit, me ei ikinä päästä toisistamme eroon, tiedän sen, säkin tiesit.

Rakastan sua, olen aina rakastanut.

Mika, rakas, vietä aivan ihana synttäripäivä siellä ylhäällä, ilman kipuja ja kärsimystä. Me kannetaan sua täällä sydämissämme ja et ole unohtunut. Me ei ikinä unohdeta sua. Yritän olla itkemättä, yritän ajatella eteenpäin.

...mutta kaipaan sua niin paljon...mut pyyhin kyyneleet ja haen poikamme koulusta.

Hyvää syntymäpäivää kaunis enkelimme Mika      

Odotan vastausta. Tajuan et tänään on aikalailla 3v siitä kun virallisesti muutettiin tänne. Aika on menny sika nopeesti, paljon tapahtunt. Paljons liian paljon kaikkea mitä en edes olis voinu kuvitella.
Olet mukanani kokoajan, kaikissa tilanteissa ja tapahtumisss. Kaipaan sua, iloasi, nauruasi...et olen täällä ei auta...

Jos jo tänään ajattelen valmiiksi et huomisesta tulee hyvä päivä niin ehkä siitä tulee. Koitan ajatella niin...
Noxu menee huomenna Fabianille yöks, en tiedä mitä teen. En mieti likaa...

Juteltiin eilen Noxun kanssa Isänpäivästä, ajattelin et kun siitä on niin paljon puhetta et miltä se tuntuu. Kysyin kans et onko ne tehny isälle jotain lahjaa koulussa, sano et kyl ne jotain mut se ei oo ehtiny aloittaa, sanoin et tee vaan ja viedään se haudalle sit kun käydään siellä. Ei halunnu sen enempää puhua siitä kun tuntu pahalle.

Aika turha hössötys nää äitienpäivät ja isänpäivät... mitä ne kaikki joilla ei oo isää, tai joilla on mut ei tuu kattoon lastansa tai ne isät jotka on ollu kusipäitä. Eikö se vois olla ihan vapaaehtoista muistaa ja ylistää vanhempiansa jos sitä haluaa, miks siitä pitää tehdä niin iso asia??? kauppallisuus kenties?